Pia Andell

LEVYT JA VALOKUVAT (2015)


Levyt ja valokuvat on elokuva 16-vuotiaasta Martasta, joka oppii näkemään.

Martta (Maissi Heikkilä) ja hänen äitinsä Anne (Milka Ahlroth) tyhjentävät asuntoa, jossa isoisä on kuollut. Martta ei ota asunnosta paljoakaan mukaansa, mutta asiat jotka hän ottaa, osoittautuvat merkityksellisiksi tavalla, jota hän ei osannut odottaa. Sattumaa? Ehkei.

Pia Andellin ohjaama fiktiivinen lyhytelokuva (käsikirjoittanut Ville Syrjä) on kasvukertomus ja tarina äidin ja tyttären suhteen muuttumisesta - erään filmikameran toimiessa tönäisynä suuntaan minne mennä. Se myös pitää sisällään mysteerin, arvoituksen. Voiko kukaan koskaan tietää toisen elämästä kaikkea? Olennaistakaan?

ALKU

Mesenaatin jälkeen en halunnut tehdä dokkaria taiteilijoista tai taiteesta (näitä aiheita minulle ehdoteltiin), enkä itseasiassa dokkaria ollenkaan. Onneksi serkkuni Ville Syrjä lähetti minulle kirjoittamansa lyhärin käsiksen. Se oli hyvä. Villellä oli pääosan esittäjäkin mielessä, tyttäreni Maissi. Mietin, että mitä tulee äiti-tytär-näyttelijä-ohjaaja-suhteesta, mutta ihan hyvä tuli.


RECORDS AND PHOTOGRAPHS (2015)


Records and Photographs is a film about 16-year-old Martta, who learns to see.

Martta (Maissi Heikkilä) and her mother Anne (Milka Ahlroth) are clearing out the apartment where Martta's grandfather died. She doesn't take a lot with her, but the things she does take turn out to be significant in a way she didn't expect. Coincidence? Maybe not.

Pia Andell's short film is a growth story and a story about the changing relationship between mother and daughter, a story pushed towards its destination by an old film camera. It also contains a mystery. Can anyone ever really know everything about another person's life? Or even the things that matter?

START

After the Patron, I did not want to start another documentary film on art or artists - even though many people suggested I should. I didn't want to make documentaries at all. Luckily my cousin Ville Syrjä sent his short film script to me. It was good. He had the main part figured out, my daughter Maissi. I wondered what will become of this mother-daughter-director-actor-relationship, but, in the end, it turned out well. 

*****
Parhaan elokuvan palkinto Golden Baltic Herring Itämeren alueen lyhytelokuvakilpailussa.

"Taitavasti ohjattu elokuva 16-vuotiaasta Martasta, joka on tyhjentämässä kuolleen isoisänsä asuntoa. Martta poimii mukaansa vain kameran ja löytää itsensä ja samalla isoisänsä salaisuuden. Hienot näyttelijäsuoritukset kruunaavat onnistuneen kokonaisuuden."

http://www.blueseafilmfestival.net/x/lyhytelokuvakilpailu/2015-tulokset


*****

Best Nordic Fiction Film: Trophy


"What does it mean to see? This formally accomplished film returns to this simple yet important question in a number of ways by challenging both our gaze as audience and the characters view of themselves and their surroundings.

The director begins with this simple starting point and weaves a visual portrait that allows the main character's development – and it's concretization though the camera – to create beautiful visual metaphors and to intertwine the bonds between three generations in a little family where many things have gone unsaid. The director manages to say something about what is inside by focusing on appearances, and proves herself as an impressive director of actors. "

http://www.minimalen.com/sider/en.php?a=news

Using Format